Ajatuksia ja tunteita
11.11.2013
Globalisaation ja teknologian kehityksen seurauksena toimintaympäristömme on muuttunut. Sopeutuminen uuteen ympäristöön vaatii rakenteellista uudistusta. Kansa tietää, kertoo ja vaatii. Suomessa on toimiva poliittinen järjestelmä. Jos suomalainen poliitikko haluaa muuttaa asioita, tarvitaan vain tekoja ja sinnikkyyttä. Demokraattisessa järjestelmässä äänestäjät päättävät, ketkä pääsevät eduskuntaan päättämään kansan asioista.
Minulla on etuoikeus verrattuna muihin ihmisiin: pääsen tutustumaan poliitikoihin henkilökohtaisella tasolla. Olen miettinyt, miksi Suomen politiikassa on niin vaikeata viedä uudistuksia läpi. Esimerkkinä 45 000 – 50 000 Suomen pienyrittäjää elää köyhyysrajan alapuolella ilman sosiaalista turvaverkkoa. Yksinkertaiset poliittiset ratkaisut, kuten ALV-rajan huojennus, olisivat helpottaneet heidän elämäänsä, mutta miksi näitä poliittisia päätöksiä kansan hyvinvoinnin edistämiseksi ei sitten tehdä?
Ovatko huonot poliittiset päätökset kansan vika, koska he ovat itse äänestäneet valtaan nämä poliitikot? Henkilökohtaisesti olisin itse äänestänyt Elina Lepomäkeä vaalikampanjan ja taustatekstin perusteella kunnes pääsin tutustumaan häneen ihmisenä.
Ulkonäön perusteella Elina Lepomäki herätti minussa ensimmäisenä lämpimän tunteen. Ajattelin, että kyseinen ihminen on mukava, ystävällinen ja helposti lähestyttävä.
Elina Lepomäki: ”Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Jatko-opintoja systeemianalyysissa ja sovelletussa matematiikassa. Kymmenen vuotta rahoitusalalla ja viime vuodet kasvuyritysten parissa.”
Tällainen esittelyteksti herätti minussa ensimmäisenä kunnioitusta kyseistä ihmistä kohtaan. Ajattelin, että hän on varmasti fiksu ja pätevä nainen omalla alallaan.
Tapasin Lepomäen Liberan toimistossa. Tapaamisessa Elina Lepomäki ei puhunut paljon. Kun puhuin hänelle, hän tuijotti tietokoneensa ruutua. Ainoa mitä tapaamisestamme jäi minulle mieleen oli se, kun hän kysyi minulta hämillään: ”Miten Suomessa voi ajaa työllisyyttä?” Hän väitti olevansa Kokoomuksesta, mutta Kokoomuksen nuorison tavoiteohjelmasta hän totesi: ”En ole perehtynyt asiaan.” Kysyin häneltä, miksi hän haki kansanedustajaksi. Lepomäki sanoi olevansa mukana kokeilumielessä, eikä suhtautunut koko asiaan vakavasti.
Ilmaisin mielenkiintoni Liberan toimintaa kohtaan. Lepomäki ei vastannut sähköposteihini. Kun soitin hänelle, puhelusta kuului hämärästi: ”En osaa sanoa. Katsotaan.” Kerran hän totesi, että palataan asiaan kahden viikon kuluttua. Meni taas viikkoja, enkä kuullut hänestä mitään. Kerran hän taas totesi, että on yrittänyt soittaa, mutta puhelinlogistani ei löytynyt merkintää. Pieniä tekoja kyllä, mutta kertovat aika paljon ihmisestä ja hänen edustamistaan arvoista.
Myöhemmin minulle selvisi, että hän on Kokoomuksen 1. varakansanedustaja. Lisäksi hän on kirjoittanut blogia Kokoomuksen nuorten poliittisesta ohjelmasta.
Olen politiikassa jo tottunut kaksinaamaisuuteen, ylimielisyyteen ja hyväksikäyttöön. Minua pelottaa silti asua maassa, jossa Lepomäen kaltaiset pääsevät valtaan. Demokraatisessa järjestelmässä kuka tahansa pääsee valtaan, jos on riittävä äänimäärä.
Minulle kerrottiin, että politiikassa julkisuus on aina hyvä asia, joten Elina Lepomäki varmasti saa lisää ääniä tämän julkisuuden seurauksena. Ulkonäon ja taustatekstin perusteella hän on täydellinen Kokoomuslainen ehdokas.
Kaupunginvaltuuston vastaehdotus
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut
Ensinnäkin kiitos Helsingin kaupunginjohtajalle siitä, että kunnallisvero ei ensi vuonna nouse. Kuitenkin Helsinki otti 265 miljoonaa euroa lisää velkaa ja kaupungin velkataakka tulee kaksinkertaistumaan seuraavan kahden vuoden aikana. Tämän seurauksena keskeiset kaupungin kehittämiskohteet jäävät toteutumatta. Monien valtuutettujen aloitteet ja hyvät ehdotukset hylättiin lautakunnissa rahan puutteen takia. Velanoton lisäksi kaupunki kiristää erilaisia piiloveroja (esimerkkinä asukaspysäköinnin hinnat) menojen kattamiseksi. Tämän seurauksena Helsingin kaupunkilaisille jää entistä vähemään rahaa elämiseen. Makrotasolla tämä vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja työllisyyteen. Tänä vuonna 30 000 työtöntä on kuukausittain luopunut työnhausta sen vuoksi, etteivät he usko saavansa töitä.
Paisuvan julkisen sektorin pyörittämiseksi tarvitaan lisää rahaa. Tänä vuonna Helsingin kaupunki sai 2 832 miljoonaa euroa verontuloa. Toisin sanoen meillä on rahaa, mutta kysymys on, mihin tämä raha on käytetty.
Kaikkiaan 4,4 miljardin euron toimintamenoista 54%, eli yli puolet, meni sosiaali- ja terveysvirastolle; 35% meni henkilöstön palkanmaksuihin. Ensi vuoden talousarvioehdotuksen mukaan korjaushankkeet myös syövät valtavan määrän resursseja. Mitä jos tästä alkaen allokoimme rahoja vastuullisesti hyviin hankkeisiin ja valvomme niiden toteuttamista ja tällä tavoin yritämme lieventää kaupungin taloustaakkaa.
Edellisellä kerralla kun esitin ponnen asian tiimoilta, totesin avauspuheenvuorossani, että Helsingin kaupungin tulisi tukea nuorten liikuntamahdollisuuksia, mutta valvoa rahankäyttöä. Valtuutettu Urho Ulla-Marja (Kok) ja valtuutettu Paavo Arhinmäki (Vas) tahallaan antoivat ymmärtää, että kaupungin myöntämä lainan valvonta on kohtuutonta ja tarpeetonta. Kaikki tiedot ja asiakirjat ovat julkisia ja jälkeenpäin tarkistettavissa, joten tarkistin asian.
Helsingin kaupunginhallituksen julkisessa päätösesityksessä ei ollut minkälaista maininta lainankäytön valvonnasta toisin kuin mitä valtuutettu Urho Ulla-Marja väitti. Vaikka hankkeen kokonaisbudjetti oli eritelty lainahakemuksessa, kaupungin myöntämä lainan osuutta ei ollut eritelty. Tämän seurauksena jää täysin auki, mihin kaupungin myöntämä lainaraha käytetään tarkalleen, kuinka paljon tästä summasta tullaan käyttämään ja mitä tapahtuu, jos hanke ei toteudukaan lainahakemuksen mukaisesti. Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt lukuisia vastaavia lainoja ilman systemaattista valvontaa, koska kaupunginhallituksen jäsenien mukaan näin on aina tehty.
Helsingin kaupunginvaltuutetut vastaavat kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupungin valtuutettujen velvollisuus on valvoa kaupungin toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Siksi Helsingin kaupungin holtiton velanotto ja kohtuuton elinkustannusten nousu pistävät meitä valtuutettuja pohtimaan, olemmeko aina toimineet vastuullisesti julkisen sektorin hankkeiden käsittelyssä ja budjettiallokoinnissa.
Lopuksi kannatan valtuutettu Yrjö Hakasen (SKP) talousarvioaloitteen työllisyyden edistämisestä. Haluaisin esittää seuraavan vastaesityksen:
Vuoden 2014 talousarvion raamiin ja taloussuunnitelman 2014-2016 pohjaan lisätään 5 miljoonaa euroa käytettäväksi työpaikkojen luomiseen nuorten työllistämisen aloituspaikkojen ja vaikeasti työllistyvien työpaikkojen luomiseen. (Vastaan äänestivät kaikki Helsingin Kokoomuslaiset)
Olen samaa mieltä valtuutettu Rene Hurstin (PS) siitä, että työttömien määrä on kasvanut ja Helsingin kaupungin työttömyystilanne on erittäin huolestuttava, mutta olen täysin eri mieltä valtuutettu Hurstin kanssa ongelman ratkaisusta. En ole tavannut yhtäkään työtöntä, joka ei halua tehdä töitä. Pieni toimeentulotuki ei pitkällä aikavälillä paranna köyhien ja työttömien asemaa. He tarvitsevat mahdollisuuksia ja työtä. Se, että tänä vuonna 30 000 työtöntä on luopunut työnhausta, koska eivät usko siihen, että he saavat töitä, on mielestäni erittäin surullinen tilanne. Tämä pakottaa Helsingin kaupungin valtuutetut pohtimaan, olemmeko onnistuneet kaupungin työllisyyspolitiikassa ja onko nykyinen toimeentulotuen malli motivoiva niille ihmisille, jotka etsivät töitä.
Ensinnäkin kannatan valtuutettu Yrjö Hakasen (SKP) vastaehdotusta työllisyyspolitiikasta työttömyyden ehkäisemiseksi. Kiitän samalla valtuutettu Yrjö Hakasta hyvästä valtuustotyöstä. Valtuutettu Hakasen vastaehdotus vaikuttaa kaupungin työllisyyteen positiivisella tavalla. Helsingin kaupungin valtuutettuna pystymme tällä tävoin vaikuttamaan kaupungin työllisyyspolitiikkaan. Sen sijaan minua harmittaa valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan (Kok) puheenvuoro ja asenne sekä Helsingin kaupungin työttömiä kohtaan että Helsingin kaupungin työssä käyviä kohtaan. Toimeentulotuen myöntäminen on lakisääteistä, mutta toimeentulotuen nostaminen ei yksinään poista Helsingin kaupungin työttömien ja köyhien pahaa oloa. Lisäksi valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan ehdotus ei motivoi Helsingin kaupungin työttömiä etsimään töitä. Se lisää heidän kurjuuttaan. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on osoitus valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan ehdotuksen ongelmallisuudesta. Lisäksi en ymmärrä, mitä kyseisellä valtuutetulla on sitä vastaan, että kaupunkiin lisätään työpaikkoja ja tuetaan työllisyyttä.
Helsingin kaupunginvaltuuston ponsi
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja läsnäolijat,
Koskien lainan myöntämistä Pallo-Pojat Juniorit ry:n perustettavalle yhtiölle, haluaisin esittää seuraavan ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet siihen, että kaupunki myöntää jatkossa lainoja niin, että lainaehdot ovat nykyistä tarkemmat ja rahat kohdennetaan tavoitteen mukaisesti oikein.
Mielestäni on tarpeen tukea lasten ja nuorten toimintaan erityisesti liikuntamuodoissa. Tutkimuksen mukaan liikunta estää nuorten syrjäytymistä, ja Helsingin kaupunki voi siten ehkäistä nuorten syrjäytymistä tukemalla erilaisia liikuntamuotoja. Lasten hyvinvointiakin voidaan edistää liikunnan kautta. Kuitenkin mielestäni Helsingin kaupunginhallitus myöntäessä lainoja ja tukea erilaisille urheiluseuroille ja julkisen sektorin palveluille, meidän on syytä valvoa sitä, että veronmaksajien rahat käytetään hyvään tarkoitukseen. Tässä tapauksessa mielestäni ei ole riittävää, että päätösehdotuksessa todetaan vain, että Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Pallo-Pojat Juniorit ry:n perustettavan yhtiön lukuun 200 000 euron lainan urheilu- ja ulkoilurahaston varoista Hernesaaren kenttähankkeen rahoittamiseen. Kaupunginvaltuuston tulisi mielestäni myös valvoa, että laina käytetään myönnettyyn tarkoitukseen.
Korostan, että Helsingin kaupungin tulisi tukea lasten ja nuorten hyvinvointia erilaisten urheilumuotojen kautta. Kuitenkin Kaupunginvaltuusto myöntää huimia lainan summia ilman toimivia valvontajärjestelmiä. Siksi mielestäni on tarpeen, että Kaupunginvaltuusto selvittää mahdollisuuden valvoa, että laina on totuudenmukaisesti käytetty tavoitteen mukaisesti; urheiluseurat ovat toimineet lainaehtojen mukaisesti, ja että veronmaksajien rahat ovat johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin.
Jo ensimmäisessä puheenvuorossani esitin, että tässä ei ole kyse lainojen myöntämisestä Pallo-Pojat Juniorit ry:lle vaan lainojen myöntämisen laadun parantamisesta tulevaisuuden kannalta. Mielestäni muut valtuutetut harhaanjohtavat tahallaan väittämällä, että Helsingin kaupungin veronmaksajien rahat on käytetty hyvään tarkoitukseen, kun tähän ei löydy konkreettista näyttöä. Ilman valvontaa mielestäni on tyhjää väittää, että veronmaksajien rahat on käytetty tarkoituksenmukaisesti, koska tähän ei löydy faktapohjaista tukea.
17.9.2013
Kokoomuksen nuorisojärjestön kohutun ohjelmatavoitteen suhteen olen ainakin Jyrki Kataisen ja Lasse Männistön kanssa samaa mieltä. Kokoomuksen emopuolue on asettanut hyvän esimerkin muille puolueille siitä, ettei kaikista kannanotoista tarvitse olla samaa mieltä, vaikka olisikin samassa puolueessa. Se, että Kokoomuslaiset ovat käyneet julkista keskustelua aiheesta ja jokainen on tuonut omia näkemyksiään esille on osoitus Kokoomuslaisten avomielisyydestä ja rehellisyydestä. Mielestäni puolueesta riippumaton hyvä poliitikko pystyy tasapainoiseen ajatteluun ja on valmis ajamaan koko Suomen etua, eikä vain tietyn ryhmän etua, olkoon se yrittäjät tai työssä käyvät.
Suomessa rasistiset kannanotot, kuten vaatimus kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoivan lakipykälän poistosta, ovat poliitikoille paras tapa saada itselleen julkisuutta. Keskustelupalstan perusteella tämä on erittäin suosittu kannanotto. Niitä, jotka uskalsivat julkisuudessa esittää eriävän mielipiteen, kritisoitiin mitä ilkeimmillä sanoilla. Olen sitä mieltä, että Kokoomuksen nuorisojärjestön johto voisi esittää oman vaihtoehdon, mikäli nykyinen lakipykälä sellaisenaan on heidän mielestään epäselvä. Vaatimus sen poistamiseksi on rasismirikoksiin yllyttämistä. Pitääkö Susanna Koski yleisöä idioottina, kun hänen mukaansa kyseinen lakipykälä on poistettava sillä perusteella, että ”kansanryhmä terminä on vaikeasti määriteltävä”. En ymmärrä, miten vihapuheiden laillistaminen edistää Suomen kansan hyvinvointia. Hyväosaiset maahanmuuttajat muuttavat pois Suomesta rasismin pelossa. Jäljellä jäävät huono-tuloiset maahanmuuttajat, jotka eivät pysty muuttamaan Suomesta pois mahdollisuuksien puutteen takia. Heitä syrjitään entisestään, kunnes nousee vahva vastarinta. Eiköhän meillä ole jo Suomessa tarpeeksi vihamielisyyttä kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä?
Jos tällaisen kannanoton ainoa tarkoitus on ”herättää keskustelua”, niin mielestäni on erittäin itsekästä ottaa poliittisia kantoja vain julkisuuden takia. On paljon rakentavampaa, jos Kokoomuksen nuorisojärjestö tekee yhteistyötä emopuolueen kanssa ja yrittää aidosti ajaa positiivisia muutoksia Suomen yhteiskuntaan. Onko Suomen politiikka nyt muuttumassa viihdeohjelmaksi, jossa kilpaillaan siitä, kuka saa eniten julkisuutta keinoja kaihtamatta? Varmasti Susanna Kosken kaltaiset ihmiset pääsevät kansanedustajiksi, ministereiksi ja miksipä ei presidentiksikin. Suomen politiikka on täynnä oman edun tavoittelua, julkisuuden hakua ja tekopyhyyttä. Kuitenkin henkilöt, joilla ei ole moraalia eikä hyvää tahtoa, saavat paljon harmia aikaiseksi, mikäli he pääsevät valtaan. Valta merkitsee vastuuta, eikä vastuullinen ihminen voi olla moraaliton.
Olen sitä mieltä, että ihmiset tarvitsevat motivaatiota toimiakseen hyvin. Autamme muita, koska haluamme tulla itse autetuiksi samassa tilanteessa. Ne Kokoomushallituksen jäsenet, jotka valmistelivat kohutun tavoiteohjelman, eivät toivottavasti itse joudu tulevaisuudessa pakolaisen/turvapaikanhakijan asemaan.
Yhteiskunnan epäkohtia voidaan lieventää tai vahvistaa lainsäädännön kautta. Poliitikoille maksetaan siitä, että he johtavat maata. Jos kansa ei voi hyvin, se on poliitikkojen vika. Kansalla tarkoitan kaikkia ihmisiä, jotka asuvat tällä hetkellä Suomessa.
16.7.2013
Helsingin kaupungin varavaltuutettuna olen käynyt vain muutamissa kokouksissa, koska Helsingin Perussuomalaisten varsinaiset valtuutetut ovat hoitaneet vastuunsa moitteettomasti. Siitä huolimatta kokouspalkkiot näistä kokouksista ovat huimia.
Olen saanut kokouspalkkioiden lisäksi luontaisetuja ja etuoikeuksia. Ensimmäisestä valtuustokokouksesta sain ilmaisen bussilipun. Kaupunginhallituksen varajäsenenä olen viikoittain saanut ilmaisia lippuja maksullisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi minulla on etuoikeus käyttää kaupungin palveluita. Olen saanut yli 50% alennusta kaupungin koulutustarjonnasta puhumattakaan ilmaisista aterioista, matkoista, pysäköintiluvasta, vierailuista ja vapaasta pääsystä eri tapahtumiin. Tänään kotiini lähetettiin ilmainen uintikortti.
Minä en ole edes varsinainen valtuuston jäsen.
Suomessa mm. eläkkeet, työttömyyskorvaus, äitiysraha ja opintotuki ovat veronalaista tuloja. Toisin sanoen tavalliset työssäkäyvät, pientuloiset duunarit, opiskelijat, eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät kustantavat minunkaltaisilleni ”poliitikoille” palkkioiden lisäksi huimia luontaisetuja. Julkinen sektori paisuu joka vuosi. Tällä hetkellä Suomessa on yhtä yrittäjää kohti kymmeniä virkamiehiä. Emme mitenkään pysty ylläpitämään tällaista julkista sektoria taloudellisesti, ei edes leikkauksilla ja säästöillä. Meidän täytyy tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Olen tehnyt aloitteen tilanteen muuttamiseksi, mutta kokeneet poliitikot kertoivat minulle, että aloitteeni äänestään alas. Olenkin huomannut, kuinka Helsingin kaupungin valtuutetut tahallaan vääristävät faktoja saadakseen oman tahtonsa läpi; aikaa käytetään politikointiin ja oman edun tavoitteluun mieluummin kuin kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistyöhön. Jos päättäjät eivät halua luopua omistakaan eduista, niin miksi he vaativat samaa muilta?
29.6.2013
Arvoisat Perussuomalaiset toverit,
Nimeni on Belle Selene Xia, Helsingistä.
Kannatan Timo Soinia Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Haluan käyttää tämän tilaisuuden hyväksi kiittääkseni Timo Soinia kaikesta, mitä hän on tehnyt puolueemme hyväksi. Kiitos, Timo Soini, sinulle siitä, että olet sitkeästi ajannut Perussuomalaisten etua kaikissa tilanteessa. Kiitos sinulle siitä, että olet ollut meille esimerkillinen johtaja, josta voimme olla ylpeitä. Kiitos myös siitä, että olet jaksanut kaikista vastoinkäymisistä huolimatta uskoa meihin. Haluan antaa sinulle täyden tuen Perussuomalaisten puheenjohtajaksi, koska olet todistanut tekojen kautta, että olet paras valinta tähän tehtävään. Timo Soini, olet tehnyt kaikkesi Perussuomalaisten puolueen hyväksi. Haluan jatkaa johdollasi taistelua Suomen kansan ja valtion edun puolesta. Uskon, että sinä pystyt viemään koko Perussuomalaisten puolueen Suomen ykköspuolueeksi!
Arvoisat Perussuomalaiset toverit,
Nimeni on Belle Selene Xia, Helsingistä.
Kannatan Pentti Heliniä puoluesihteeriksi, koska hänellä on arvot kohdallaan. Tuntemani Pentti on aina toiminut nöyrästi muiden hyväksi. Hän on panostanut hänelle annettuihin tehtäviin 100%. Perussuomalaisten puoluesihteerinä Pentti on oikeudenmukainen, älykäs ja helposti lähestyttävä. Pentti on tasapainoinen ehdokas, joka on hakenut puoluesihteeriksi oikeasta syystä. Hän on ahkeroinut puolueemme hyväksi tekemättä suurta numeroa itsestään. Hyvät Perussuomalaiset toverit, haastan teidät äänestämään Pentti Heliniä, koska tarvitsemme puoluesihteerin, joka on meitä varten. Uskon, että Pentilla on äly ja innostus viedä koko Perussuomalaisten puolue menestykseen!
Belle Selene Xia
Joensuun PS:n puoluekokous
29.5.2013
Puheenvuoro kaupungin työllisyydestä
Suomessa on toimiva poliittinen järjestelmä, jossa Suomen kansa äänestää poliitikoita edustamaan itseään. Nämä edustajat pääsevät vaikuttamaan suoraan valtion ja kaupungin toimintaan mm. puheiden, aloitteiden ja äänestyksen kautta. Poliittinen aktiivisuus on itsestä kiinni. Jos suomalainen poliitikko haluaa muuttaa asioita ja viedä uudistuksia läpi, tarvitaan vain tekoja ja sinnikyyttä.
Olen erittäin pettynyt Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston toimintaan, jossa työllisyyden ja yrittäjyyden merkitys mitätöidään ”rikkaiden
etuun” vedoten. Helsingin kaupungin kasvava työttömyys, nuorison syrjäytyminen ja talouskriisi ovat ajaneet työhön haluavia ja työkykyisiä kansalaisia
ahdinkoon. Tämän ilmiö ovat aiheuttaneet Helsingin kaupungin valtuutetut, joiden toiminta perustuu lyhytkatseisuuteen ja itsekkyyteen.
Olen yllättynyt, kuinka luoteeltaan erittäin kriittinen ongelma yksinkertaistetaan poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkkinä tutkimuksen mukaan
työttömyys ajaa ihmisiä halvempiin kaupunginosiin, joissa on erityisesti paljon kaupungin halpoja vuokrataloja, mutta Helsingin kaupungin valtuutetut sivuttavat täysin sekä asunnon omistajien edun, että valtion omistamien vuokra-asuntojen vaikutuksen segregaatio-ongelmiin ja harhaanjohtavat äänestäjiä ”kohtuullisiin vuokriin” vedoten.
Suomen valtio joutuu tänä vuonna ottamaan satoja miljoonia euroja lisää velkaa. Tämä vastuuton politiikka vaikuttaa seuraavaan sukupolven suomalaisiin, eli lapsemme joutuvat maksamaan meidän virheistämme. Kun vastuullinen politiikka vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua, säästöjen ja leikkausten merkitystä ei korosteta, koska politiikot pelkäävät näiden puheiden vähentävän omia ääniä seuraavissa vaaleissa.
Vaikka politiikot vievät äänestyksellä ja päätöksenteolla Helsinkiläisiltä työpaikkoja pois ja ajavat suomalaisia yrityksiä konkurssiin, he itse mielellään
tuhlaavat veronmaksajien rahoja omiin tarkoituksiinsa. Tälläinen tekopyhä toiminta heijastuu näiden poliitikkojen elämään heidän jokapäiväisessä
toiminnassaan. He kerskailevat arvoista ja visioista, sekä antavat tukea julkisiin palveluihin, mutta eivät ikinä puhu, mistä raha tulee.
Haluaisin pyytää vilpittömästi anteeksi kaikilta Helsinkiläisiltä, jotka jäävät työttömäksi. Haluaisin myös pyytää anteeksi kaikilta yritysjohtajilta,
joiden yritykset menivät konkurssiin. Se oli me, valtuutetut, jotka olemme syy teidän ongelmiinne.
4.4.2013
Suomen ei pitäisi liittyä Natoon.
Venäjä on geografisesti naapurimme ja tärkeä vientimaa. Natoon hakeminen haittaa Suomen ja Venäjän suhteita, enkä näe Naton hyötyjä Suomelle. Vaikka ei tulisikaan sotaa, niin kauppasuhteet ovat todella tärkeitä. Stan-valtiot eivät ole hakeneet jäsenyyttä, koska ne haluavat pitää hyvät suhteet Venäjään. Samoin kuin Georgia, Suomella on potentiaalisia aluekiistoja Venäjän kanssa (Karjala). En usko, että Venäjä antaa Suomen liittyä Natoon, koska Putin ei taatusti halua USA:n sotilastukikohtia lähialueille. Venäjän presidenttinä Putin vaikuttaa Venäjän ulkopolitiikkaan. Ei kukaan tiedä, mitä Putin tekisi, jos Suomi pyrkii Natoon.
EU:n jäsenyyden jälkeen Suomi joutuu vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Natoon liittymisen jälkeen Suomen sotilaat joutuvat sotimaan vastoin tahtoaan. EU/Naton maana Suomen on noudatettava jäsenmaiden velvollisuuksia. Lisäksi Natoon liittymisen jälkeen USA rakentaa Suomeen sotilastukikohtia, jolloin se pystyy kontrolloimaan Suomea sotilaallisesti. Olen sitä mieltä, että Nato ei tarjoa Suomelle suojaa Venäjää vastaan. Päinvastoin se lisää turvattomuutta. Vaikka Venäjä ei hyökkäisi Suomeen, Nato maana Suomi joutuu kansainvälisiin konflikteihin sekä poliittisesti että sotilaallisesti.
Suomi on pieni maa, joten meidän on pidettävä hyvät suhteet naapurien ja isojen maiden kanssa, myös USA:n. Paras asenne Suomelle on pysyä neutraalina, kuten Sveitsi. Meidän on syytä edistää omaa etua ja olla poliittisesti itsenäisiä.
16.11.2012
Kunnallisvaalien jälkeen olen edelleenkin sama ihminen ja elän tavallisen ihmisen elämää. Vaikka kiinnitän paljon huomiota Suomen politiikkaan, en kuitenkaan kutsu itseäni vielä poliitikoksi. Silti tänään minut tunnisti ja pysäytti iäkäs suomalainen mies, joka kertoi minulle huolensa Suomen tulevaisuudesta. Kyseinen mies on tehnyt tunnollisesti töitä koko elämänsä, mutta sai potkut YT-neuvottelujen seurauksena, eikä ole löytänyt uutta työpaikkaa. Hänen elämäntilanteensa muuttui sen jälkeen radikaalisti, ja miehen vointi on selvästikin kärsinyt muutoksesta. Samassa tilanteessa olisin itse todella masentunut, mutta tämän miehen silmistä pursui vain positiivisuutta. Kun palkkatyötä ei ole löytynyt, hän käyttää aikansa muiden auttamiseen esimerkiksi siivoamalla vapaaehtoisesti roskia Helsingissä. Mielestäni tämä on aitoa isänmaallisuutta: pienet hyvät teot, jotka eivät vaadi vastapalvelua ja jotka tulevat sydämestä, jättävät parhaat jäljet yhteiskuntaan. Suomi tunnetaan hyvinvointivaltiona, mutta Suomessa on korkea itsemurhariski. Masennus- ja ahdistusoireet vaivaavat monia suomalaisia. Lisäksi nuorison syrjäytymisen ongelmaa pahentaa koulukiusaus, mielenterveysongelmat ja oppimisvaikeudet. Siksi tarvitaan muutosta. Keskustelumme sai minut ymmärtämään, että pystyn vaikuttamaan, ja politiikan tuoma valta on kova vastuu. Tänään olen hyvinkin onnellinen, koska näen toivoa. Sankarit löytyvät tavallisten ihmisten keskuudesta.
25.10.2012
Uskon vahvaan talouteen. Suuntaan katseeni myös maailmalle. Suomen on oltava kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla ja pyrkiä talousjätiksi. Meidän on merkittävästi kasvatettava vaikutusvaltaamme maailmanpolitiikan neuvottelupöydillä. Valitettavasti nykyisen hallituksen kauniiden puheiden takana Suomen kansa on vain kärsinyt 1) lisääntyvästä valtion velasta, 2) lisääntyvästä työttömyydestä ja 3) hintojen noususta (mm. ruuan hinnat ja asunnon vuokrahinnat). Arvonlisäveron nostaminen ratkaisumallina vaikeuttaa jokaisen Suomessa asuvan ihmisen elämää. Finanssikriisi jatkuu, mutta se ei ole tekosyy olla hoitamatta kotimaan taloutta kuntoon. Riippumatta siitä, kenen kanssa solmimme taloussuhteita, yhteistyön on tuotava Suomen taloudelle mitattavia tuottoa ja hyötyä. Erityisesti ulkomaan vientimarkkinat (mm. Kiina, Venäjä ja Saksa) ovat Suomelle kultaisia. Helsinki on tehtävä investoinneille houkuttelevammaksi. Voimavaramme ovat mm. korkeasti koulutetut työntekijät, metsä- ja metalliteollisuus, elektroniikka ja IT-teknologia, sekä turismi. On jo aika tähdätä alle prosentin vuosittaista talouskasvua korkeammalle. Kaikki on kiinni hallituksen linjasta, verotuksesta ja ulkomaanpolitiikasta.
11.10.2012
Kristillisessä kirkossa on paljon arvokkaita perinteitä ja hyviä elämänfilosofioita. Se kannustaa ihmisiä tasapainoiseen ja hyvinvoivaan elämään. Uskonto antaa myös ihmisille toivoa tulevaisuuteen ja sisäistä tyyneyttä. Kristilliset kirkot ovat osa Helsingin kaupungin kulttuuria ja historiaa. Mielestäni koulujen uskonnonopetuksen nykyinen malli on toimiva. Ei-uskovaisille on tarjottava vaihtoehtoja, koska uskonvapaus kuuluu yksilön oikeuksiin. En aio tuomita ketään uskonnon perusteella, vaan mielestäni jokaisella on oikeus omaan uskontoon, mikä tahansa se onkin. Toisaalta mikään uskonto ei saa mennä muiden uskontojen päälle niin että uskonnon perusteella käyttäydytään esim. vihamielisesti muita kohtaan. Ateismi on elämänfilosofia, joten sekin on tavallaan uskonto.
3.10.2012
On tullut paljon spekulaatiota siitä, miksi olen Perussuomalaisten jäsen. Arvot, kuten rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo sekä työn ja yrittämisen kunnioittaminen ovat ne samat arvot, mitä itsekin yritän ajaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet teräviä kannanottoja. Vaikka en ole kaikista puolueen linjoista samaa mieltä, arvostan sitä, että asioita voidaan puhua auki.
Globalisaation ja teknologian kehityksen seurauksena toimintaympäristömme on muuttunut. Sopeutuminen uuteen ympäristöön vaatii rakenteellista uudistusta. Kansa tietää, kertoo ja vaatii. Suomessa on toimiva poliittinen järjestelmä. Jos suomalainen poliitikko haluaa muuttaa asioita, tarvitaan vain tekoja ja sinnikkyyttä. Demokraattisessa järjestelmässä äänestäjät päättävät, ketkä pääsevät eduskuntaan päättämään kansan asioista.
Minulla on etuoikeus verrattuna muihin ihmisiin: pääsen tutustumaan poliitikoihin henkilökohtaisella tasolla. Olen miettinyt, miksi Suomen politiikassa on niin vaikeata viedä uudistuksia läpi. Esimerkkinä 45 000 – 50 000 Suomen pienyrittäjää elää köyhyysrajan alapuolella ilman sosiaalista turvaverkkoa. Yksinkertaiset poliittiset ratkaisut, kuten ALV-rajan huojennus, olisivat helpottaneet heidän elämäänsä, mutta miksi näitä poliittisia päätöksiä kansan hyvinvoinnin edistämiseksi ei sitten tehdä?
Ovatko huonot poliittiset päätökset kansan vika, koska he ovat itse äänestäneet valtaan nämä poliitikot? Henkilökohtaisesti olisin itse äänestänyt Elina Lepomäkeä vaalikampanjan ja taustatekstin perusteella kunnes pääsin tutustumaan häneen ihmisenä.
Ulkonäön perusteella Elina Lepomäki herätti minussa ensimmäisenä lämpimän tunteen. Ajattelin, että kyseinen ihminen on mukava, ystävällinen ja helposti lähestyttävä.
Elina Lepomäki: ”Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Jatko-opintoja systeemianalyysissa ja sovelletussa matematiikassa. Kymmenen vuotta rahoitusalalla ja viime vuodet kasvuyritysten parissa.”
Tällainen esittelyteksti herätti minussa ensimmäisenä kunnioitusta kyseistä ihmistä kohtaan. Ajattelin, että hän on varmasti fiksu ja pätevä nainen omalla alallaan.
Tapasin Lepomäen Liberan toimistossa. Tapaamisessa Elina Lepomäki ei puhunut paljon. Kun puhuin hänelle, hän tuijotti tietokoneensa ruutua. Ainoa mitä tapaamisestamme jäi minulle mieleen oli se, kun hän kysyi minulta hämillään: ”Miten Suomessa voi ajaa työllisyyttä?” Hän väitti olevansa Kokoomuksesta, mutta Kokoomuksen nuorison tavoiteohjelmasta hän totesi: ”En ole perehtynyt asiaan.” Kysyin häneltä, miksi hän haki kansanedustajaksi. Lepomäki sanoi olevansa mukana kokeilumielessä, eikä suhtautunut koko asiaan vakavasti.
Ilmaisin mielenkiintoni Liberan toimintaa kohtaan. Lepomäki ei vastannut sähköposteihini. Kun soitin hänelle, puhelusta kuului hämärästi: ”En osaa sanoa. Katsotaan.” Kerran hän totesi, että palataan asiaan kahden viikon kuluttua. Meni taas viikkoja, enkä kuullut hänestä mitään. Kerran hän taas totesi, että on yrittänyt soittaa, mutta puhelinlogistani ei löytynyt merkintää. Pieniä tekoja kyllä, mutta kertovat aika paljon ihmisestä ja hänen edustamistaan arvoista.
Myöhemmin minulle selvisi, että hän on Kokoomuksen 1. varakansanedustaja. Lisäksi hän on kirjoittanut blogia Kokoomuksen nuorten poliittisesta ohjelmasta.
Olen politiikassa jo tottunut kaksinaamaisuuteen, ylimielisyyteen ja hyväksikäyttöön. Minua pelottaa silti asua maassa, jossa Lepomäen kaltaiset pääsevät valtaan. Demokraatisessa järjestelmässä kuka tahansa pääsee valtaan, jos on riittävä äänimäärä.
Minulle kerrottiin, että politiikassa julkisuus on aina hyvä asia, joten Elina Lepomäki varmasti saa lisää ääniä tämän julkisuuden seurauksena. Ulkonäon ja taustatekstin perusteella hän on täydellinen Kokoomuslainen ehdokas.
Kaupunginvaltuuston vastaehdotus
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut
Ensinnäkin kiitos Helsingin kaupunginjohtajalle siitä, että kunnallisvero ei ensi vuonna nouse. Kuitenkin Helsinki otti 265 miljoonaa euroa lisää velkaa ja kaupungin velkataakka tulee kaksinkertaistumaan seuraavan kahden vuoden aikana. Tämän seurauksena keskeiset kaupungin kehittämiskohteet jäävät toteutumatta. Monien valtuutettujen aloitteet ja hyvät ehdotukset hylättiin lautakunnissa rahan puutteen takia. Velanoton lisäksi kaupunki kiristää erilaisia piiloveroja (esimerkkinä asukaspysäköinnin hinnat) menojen kattamiseksi. Tämän seurauksena Helsingin kaupunkilaisille jää entistä vähemään rahaa elämiseen. Makrotasolla tämä vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja työllisyyteen. Tänä vuonna 30 000 työtöntä on kuukausittain luopunut työnhausta sen vuoksi, etteivät he usko saavansa töitä.
Paisuvan julkisen sektorin pyörittämiseksi tarvitaan lisää rahaa. Tänä vuonna Helsingin kaupunki sai 2 832 miljoonaa euroa verontuloa. Toisin sanoen meillä on rahaa, mutta kysymys on, mihin tämä raha on käytetty.
Kaikkiaan 4,4 miljardin euron toimintamenoista 54%, eli yli puolet, meni sosiaali- ja terveysvirastolle; 35% meni henkilöstön palkanmaksuihin. Ensi vuoden talousarvioehdotuksen mukaan korjaushankkeet myös syövät valtavan määrän resursseja. Mitä jos tästä alkaen allokoimme rahoja vastuullisesti hyviin hankkeisiin ja valvomme niiden toteuttamista ja tällä tavoin yritämme lieventää kaupungin taloustaakkaa.
Edellisellä kerralla kun esitin ponnen asian tiimoilta, totesin avauspuheenvuorossani, että Helsingin kaupungin tulisi tukea nuorten liikuntamahdollisuuksia, mutta valvoa rahankäyttöä. Valtuutettu Urho Ulla-Marja (Kok) ja valtuutettu Paavo Arhinmäki (Vas) tahallaan antoivat ymmärtää, että kaupungin myöntämä lainan valvonta on kohtuutonta ja tarpeetonta. Kaikki tiedot ja asiakirjat ovat julkisia ja jälkeenpäin tarkistettavissa, joten tarkistin asian.
Helsingin kaupunginhallituksen julkisessa päätösesityksessä ei ollut minkälaista maininta lainankäytön valvonnasta toisin kuin mitä valtuutettu Urho Ulla-Marja väitti. Vaikka hankkeen kokonaisbudjetti oli eritelty lainahakemuksessa, kaupungin myöntämä lainan osuutta ei ollut eritelty. Tämän seurauksena jää täysin auki, mihin kaupungin myöntämä lainaraha käytetään tarkalleen, kuinka paljon tästä summasta tullaan käyttämään ja mitä tapahtuu, jos hanke ei toteudukaan lainahakemuksen mukaisesti. Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt lukuisia vastaavia lainoja ilman systemaattista valvontaa, koska kaupunginhallituksen jäsenien mukaan näin on aina tehty.
Helsingin kaupunginvaltuutetut vastaavat kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupungin valtuutettujen velvollisuus on valvoa kaupungin toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Siksi Helsingin kaupungin holtiton velanotto ja kohtuuton elinkustannusten nousu pistävät meitä valtuutettuja pohtimaan, olemmeko aina toimineet vastuullisesti julkisen sektorin hankkeiden käsittelyssä ja budjettiallokoinnissa.
Lopuksi kannatan valtuutettu Yrjö Hakasen (SKP) talousarvioaloitteen työllisyyden edistämisestä. Haluaisin esittää seuraavan vastaesityksen:
Vuoden 2014 talousarvion raamiin ja taloussuunnitelman 2014-2016 pohjaan lisätään 5 miljoonaa euroa käytettäväksi työpaikkojen luomiseen nuorten työllistämisen aloituspaikkojen ja vaikeasti työllistyvien työpaikkojen luomiseen. (Vastaan äänestivät kaikki Helsingin Kokoomuslaiset)
Olen samaa mieltä valtuutettu Rene Hurstin (PS) siitä, että työttömien määrä on kasvanut ja Helsingin kaupungin työttömyystilanne on erittäin huolestuttava, mutta olen täysin eri mieltä valtuutettu Hurstin kanssa ongelman ratkaisusta. En ole tavannut yhtäkään työtöntä, joka ei halua tehdä töitä. Pieni toimeentulotuki ei pitkällä aikavälillä paranna köyhien ja työttömien asemaa. He tarvitsevat mahdollisuuksia ja työtä. Se, että tänä vuonna 30 000 työtöntä on luopunut työnhausta, koska eivät usko siihen, että he saavat töitä, on mielestäni erittäin surullinen tilanne. Tämä pakottaa Helsingin kaupungin valtuutetut pohtimaan, olemmeko onnistuneet kaupungin työllisyyspolitiikassa ja onko nykyinen toimeentulotuen malli motivoiva niille ihmisille, jotka etsivät töitä.
Ensinnäkin kannatan valtuutettu Yrjö Hakasen (SKP) vastaehdotusta työllisyyspolitiikasta työttömyyden ehkäisemiseksi. Kiitän samalla valtuutettu Yrjö Hakasta hyvästä valtuustotyöstä. Valtuutettu Hakasen vastaehdotus vaikuttaa kaupungin työllisyyteen positiivisella tavalla. Helsingin kaupungin valtuutettuna pystymme tällä tävoin vaikuttamaan kaupungin työllisyyspolitiikkaan. Sen sijaan minua harmittaa valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan (Kok) puheenvuoro ja asenne sekä Helsingin kaupungin työttömiä kohtaan että Helsingin kaupungin työssä käyviä kohtaan. Toimeentulotuen myöntäminen on lakisääteistä, mutta toimeentulotuen nostaminen ei yksinään poista Helsingin kaupungin työttömien ja köyhien pahaa oloa. Lisäksi valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan ehdotus ei motivoi Helsingin kaupungin työttömiä etsimään töitä. Se lisää heidän kurjuuttaan. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on osoitus valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan ehdotuksen ongelmallisuudesta. Lisäksi en ymmärrä, mitä kyseisellä valtuutetulla on sitä vastaan, että kaupunkiin lisätään työpaikkoja ja tuetaan työllisyyttä.
Helsingin kaupunginvaltuuston ponsi
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja läsnäolijat,
Koskien lainan myöntämistä Pallo-Pojat Juniorit ry:n perustettavalle yhtiölle, haluaisin esittää seuraavan ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet siihen, että kaupunki myöntää jatkossa lainoja niin, että lainaehdot ovat nykyistä tarkemmat ja rahat kohdennetaan tavoitteen mukaisesti oikein.
Mielestäni on tarpeen tukea lasten ja nuorten toimintaan erityisesti liikuntamuodoissa. Tutkimuksen mukaan liikunta estää nuorten syrjäytymistä, ja Helsingin kaupunki voi siten ehkäistä nuorten syrjäytymistä tukemalla erilaisia liikuntamuotoja. Lasten hyvinvointiakin voidaan edistää liikunnan kautta. Kuitenkin mielestäni Helsingin kaupunginhallitus myöntäessä lainoja ja tukea erilaisille urheiluseuroille ja julkisen sektorin palveluille, meidän on syytä valvoa sitä, että veronmaksajien rahat käytetään hyvään tarkoitukseen. Tässä tapauksessa mielestäni ei ole riittävää, että päätösehdotuksessa todetaan vain, että Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Pallo-Pojat Juniorit ry:n perustettavan yhtiön lukuun 200 000 euron lainan urheilu- ja ulkoilurahaston varoista Hernesaaren kenttähankkeen rahoittamiseen. Kaupunginvaltuuston tulisi mielestäni myös valvoa, että laina käytetään myönnettyyn tarkoitukseen.
Korostan, että Helsingin kaupungin tulisi tukea lasten ja nuorten hyvinvointia erilaisten urheilumuotojen kautta. Kuitenkin Kaupunginvaltuusto myöntää huimia lainan summia ilman toimivia valvontajärjestelmiä. Siksi mielestäni on tarpeen, että Kaupunginvaltuusto selvittää mahdollisuuden valvoa, että laina on totuudenmukaisesti käytetty tavoitteen mukaisesti; urheiluseurat ovat toimineet lainaehtojen mukaisesti, ja että veronmaksajien rahat ovat johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin.
Jo ensimmäisessä puheenvuorossani esitin, että tässä ei ole kyse lainojen myöntämisestä Pallo-Pojat Juniorit ry:lle vaan lainojen myöntämisen laadun parantamisesta tulevaisuuden kannalta. Mielestäni muut valtuutetut harhaanjohtavat tahallaan väittämällä, että Helsingin kaupungin veronmaksajien rahat on käytetty hyvään tarkoitukseen, kun tähän ei löydy konkreettista näyttöä. Ilman valvontaa mielestäni on tyhjää väittää, että veronmaksajien rahat on käytetty tarkoituksenmukaisesti, koska tähän ei löydy faktapohjaista tukea.
17.9.2013
Kokoomuksen nuorisojärjestön kohutun ohjelmatavoitteen suhteen olen ainakin Jyrki Kataisen ja Lasse Männistön kanssa samaa mieltä. Kokoomuksen emopuolue on asettanut hyvän esimerkin muille puolueille siitä, ettei kaikista kannanotoista tarvitse olla samaa mieltä, vaikka olisikin samassa puolueessa. Se, että Kokoomuslaiset ovat käyneet julkista keskustelua aiheesta ja jokainen on tuonut omia näkemyksiään esille on osoitus Kokoomuslaisten avomielisyydestä ja rehellisyydestä. Mielestäni puolueesta riippumaton hyvä poliitikko pystyy tasapainoiseen ajatteluun ja on valmis ajamaan koko Suomen etua, eikä vain tietyn ryhmän etua, olkoon se yrittäjät tai työssä käyvät.
Suomessa rasistiset kannanotot, kuten vaatimus kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoivan lakipykälän poistosta, ovat poliitikoille paras tapa saada itselleen julkisuutta. Keskustelupalstan perusteella tämä on erittäin suosittu kannanotto. Niitä, jotka uskalsivat julkisuudessa esittää eriävän mielipiteen, kritisoitiin mitä ilkeimmillä sanoilla. Olen sitä mieltä, että Kokoomuksen nuorisojärjestön johto voisi esittää oman vaihtoehdon, mikäli nykyinen lakipykälä sellaisenaan on heidän mielestään epäselvä. Vaatimus sen poistamiseksi on rasismirikoksiin yllyttämistä. Pitääkö Susanna Koski yleisöä idioottina, kun hänen mukaansa kyseinen lakipykälä on poistettava sillä perusteella, että ”kansanryhmä terminä on vaikeasti määriteltävä”. En ymmärrä, miten vihapuheiden laillistaminen edistää Suomen kansan hyvinvointia. Hyväosaiset maahanmuuttajat muuttavat pois Suomesta rasismin pelossa. Jäljellä jäävät huono-tuloiset maahanmuuttajat, jotka eivät pysty muuttamaan Suomesta pois mahdollisuuksien puutteen takia. Heitä syrjitään entisestään, kunnes nousee vahva vastarinta. Eiköhän meillä ole jo Suomessa tarpeeksi vihamielisyyttä kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä?
Jos tällaisen kannanoton ainoa tarkoitus on ”herättää keskustelua”, niin mielestäni on erittäin itsekästä ottaa poliittisia kantoja vain julkisuuden takia. On paljon rakentavampaa, jos Kokoomuksen nuorisojärjestö tekee yhteistyötä emopuolueen kanssa ja yrittää aidosti ajaa positiivisia muutoksia Suomen yhteiskuntaan. Onko Suomen politiikka nyt muuttumassa viihdeohjelmaksi, jossa kilpaillaan siitä, kuka saa eniten julkisuutta keinoja kaihtamatta? Varmasti Susanna Kosken kaltaiset ihmiset pääsevät kansanedustajiksi, ministereiksi ja miksipä ei presidentiksikin. Suomen politiikka on täynnä oman edun tavoittelua, julkisuuden hakua ja tekopyhyyttä. Kuitenkin henkilöt, joilla ei ole moraalia eikä hyvää tahtoa, saavat paljon harmia aikaiseksi, mikäli he pääsevät valtaan. Valta merkitsee vastuuta, eikä vastuullinen ihminen voi olla moraaliton.
Olen sitä mieltä, että ihmiset tarvitsevat motivaatiota toimiakseen hyvin. Autamme muita, koska haluamme tulla itse autetuiksi samassa tilanteessa. Ne Kokoomushallituksen jäsenet, jotka valmistelivat kohutun tavoiteohjelman, eivät toivottavasti itse joudu tulevaisuudessa pakolaisen/turvapaikanhakijan asemaan.
Yhteiskunnan epäkohtia voidaan lieventää tai vahvistaa lainsäädännön kautta. Poliitikoille maksetaan siitä, että he johtavat maata. Jos kansa ei voi hyvin, se on poliitikkojen vika. Kansalla tarkoitan kaikkia ihmisiä, jotka asuvat tällä hetkellä Suomessa.
16.7.2013
Helsingin kaupungin varavaltuutettuna olen käynyt vain muutamissa kokouksissa, koska Helsingin Perussuomalaisten varsinaiset valtuutetut ovat hoitaneet vastuunsa moitteettomasti. Siitä huolimatta kokouspalkkiot näistä kokouksista ovat huimia.
Olen saanut kokouspalkkioiden lisäksi luontaisetuja ja etuoikeuksia. Ensimmäisestä valtuustokokouksesta sain ilmaisen bussilipun. Kaupunginhallituksen varajäsenenä olen viikoittain saanut ilmaisia lippuja maksullisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi minulla on etuoikeus käyttää kaupungin palveluita. Olen saanut yli 50% alennusta kaupungin koulutustarjonnasta puhumattakaan ilmaisista aterioista, matkoista, pysäköintiluvasta, vierailuista ja vapaasta pääsystä eri tapahtumiin. Tänään kotiini lähetettiin ilmainen uintikortti.
Minä en ole edes varsinainen valtuuston jäsen.
Suomessa mm. eläkkeet, työttömyyskorvaus, äitiysraha ja opintotuki ovat veronalaista tuloja. Toisin sanoen tavalliset työssäkäyvät, pientuloiset duunarit, opiskelijat, eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät kustantavat minunkaltaisilleni ”poliitikoille” palkkioiden lisäksi huimia luontaisetuja. Julkinen sektori paisuu joka vuosi. Tällä hetkellä Suomessa on yhtä yrittäjää kohti kymmeniä virkamiehiä. Emme mitenkään pysty ylläpitämään tällaista julkista sektoria taloudellisesti, ei edes leikkauksilla ja säästöillä. Meidän täytyy tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Olen tehnyt aloitteen tilanteen muuttamiseksi, mutta kokeneet poliitikot kertoivat minulle, että aloitteeni äänestään alas. Olenkin huomannut, kuinka Helsingin kaupungin valtuutetut tahallaan vääristävät faktoja saadakseen oman tahtonsa läpi; aikaa käytetään politikointiin ja oman edun tavoitteluun mieluummin kuin kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistyöhön. Jos päättäjät eivät halua luopua omistakaan eduista, niin miksi he vaativat samaa muilta?
29.6.2013
Arvoisat Perussuomalaiset toverit,
Nimeni on Belle Selene Xia, Helsingistä.
Kannatan Timo Soinia Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Haluan käyttää tämän tilaisuuden hyväksi kiittääkseni Timo Soinia kaikesta, mitä hän on tehnyt puolueemme hyväksi. Kiitos, Timo Soini, sinulle siitä, että olet sitkeästi ajannut Perussuomalaisten etua kaikissa tilanteessa. Kiitos sinulle siitä, että olet ollut meille esimerkillinen johtaja, josta voimme olla ylpeitä. Kiitos myös siitä, että olet jaksanut kaikista vastoinkäymisistä huolimatta uskoa meihin. Haluan antaa sinulle täyden tuen Perussuomalaisten puheenjohtajaksi, koska olet todistanut tekojen kautta, että olet paras valinta tähän tehtävään. Timo Soini, olet tehnyt kaikkesi Perussuomalaisten puolueen hyväksi. Haluan jatkaa johdollasi taistelua Suomen kansan ja valtion edun puolesta. Uskon, että sinä pystyt viemään koko Perussuomalaisten puolueen Suomen ykköspuolueeksi!
Arvoisat Perussuomalaiset toverit,
Nimeni on Belle Selene Xia, Helsingistä.
Kannatan Pentti Heliniä puoluesihteeriksi, koska hänellä on arvot kohdallaan. Tuntemani Pentti on aina toiminut nöyrästi muiden hyväksi. Hän on panostanut hänelle annettuihin tehtäviin 100%. Perussuomalaisten puoluesihteerinä Pentti on oikeudenmukainen, älykäs ja helposti lähestyttävä. Pentti on tasapainoinen ehdokas, joka on hakenut puoluesihteeriksi oikeasta syystä. Hän on ahkeroinut puolueemme hyväksi tekemättä suurta numeroa itsestään. Hyvät Perussuomalaiset toverit, haastan teidät äänestämään Pentti Heliniä, koska tarvitsemme puoluesihteerin, joka on meitä varten. Uskon, että Pentilla on äly ja innostus viedä koko Perussuomalaisten puolue menestykseen!
Belle Selene Xia
Joensuun PS:n puoluekokous
29.5.2013
Puheenvuoro kaupungin työllisyydestä
Suomessa on toimiva poliittinen järjestelmä, jossa Suomen kansa äänestää poliitikoita edustamaan itseään. Nämä edustajat pääsevät vaikuttamaan suoraan valtion ja kaupungin toimintaan mm. puheiden, aloitteiden ja äänestyksen kautta. Poliittinen aktiivisuus on itsestä kiinni. Jos suomalainen poliitikko haluaa muuttaa asioita ja viedä uudistuksia läpi, tarvitaan vain tekoja ja sinnikyyttä.
Olen erittäin pettynyt Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston toimintaan, jossa työllisyyden ja yrittäjyyden merkitys mitätöidään ”rikkaiden
etuun” vedoten. Helsingin kaupungin kasvava työttömyys, nuorison syrjäytyminen ja talouskriisi ovat ajaneet työhön haluavia ja työkykyisiä kansalaisia
ahdinkoon. Tämän ilmiö ovat aiheuttaneet Helsingin kaupungin valtuutetut, joiden toiminta perustuu lyhytkatseisuuteen ja itsekkyyteen.
Olen yllättynyt, kuinka luoteeltaan erittäin kriittinen ongelma yksinkertaistetaan poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkkinä tutkimuksen mukaan
työttömyys ajaa ihmisiä halvempiin kaupunginosiin, joissa on erityisesti paljon kaupungin halpoja vuokrataloja, mutta Helsingin kaupungin valtuutetut sivuttavat täysin sekä asunnon omistajien edun, että valtion omistamien vuokra-asuntojen vaikutuksen segregaatio-ongelmiin ja harhaanjohtavat äänestäjiä ”kohtuullisiin vuokriin” vedoten.
Suomen valtio joutuu tänä vuonna ottamaan satoja miljoonia euroja lisää velkaa. Tämä vastuuton politiikka vaikuttaa seuraavaan sukupolven suomalaisiin, eli lapsemme joutuvat maksamaan meidän virheistämme. Kun vastuullinen politiikka vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua, säästöjen ja leikkausten merkitystä ei korosteta, koska politiikot pelkäävät näiden puheiden vähentävän omia ääniä seuraavissa vaaleissa.
Vaikka politiikot vievät äänestyksellä ja päätöksenteolla Helsinkiläisiltä työpaikkoja pois ja ajavat suomalaisia yrityksiä konkurssiin, he itse mielellään
tuhlaavat veronmaksajien rahoja omiin tarkoituksiinsa. Tälläinen tekopyhä toiminta heijastuu näiden poliitikkojen elämään heidän jokapäiväisessä
toiminnassaan. He kerskailevat arvoista ja visioista, sekä antavat tukea julkisiin palveluihin, mutta eivät ikinä puhu, mistä raha tulee.
Haluaisin pyytää vilpittömästi anteeksi kaikilta Helsinkiläisiltä, jotka jäävät työttömäksi. Haluaisin myös pyytää anteeksi kaikilta yritysjohtajilta,
joiden yritykset menivät konkurssiin. Se oli me, valtuutetut, jotka olemme syy teidän ongelmiinne.
4.4.2013
Suomen ei pitäisi liittyä Natoon.
Venäjä on geografisesti naapurimme ja tärkeä vientimaa. Natoon hakeminen haittaa Suomen ja Venäjän suhteita, enkä näe Naton hyötyjä Suomelle. Vaikka ei tulisikaan sotaa, niin kauppasuhteet ovat todella tärkeitä. Stan-valtiot eivät ole hakeneet jäsenyyttä, koska ne haluavat pitää hyvät suhteet Venäjään. Samoin kuin Georgia, Suomella on potentiaalisia aluekiistoja Venäjän kanssa (Karjala). En usko, että Venäjä antaa Suomen liittyä Natoon, koska Putin ei taatusti halua USA:n sotilastukikohtia lähialueille. Venäjän presidenttinä Putin vaikuttaa Venäjän ulkopolitiikkaan. Ei kukaan tiedä, mitä Putin tekisi, jos Suomi pyrkii Natoon.
EU:n jäsenyyden jälkeen Suomi joutuu vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Natoon liittymisen jälkeen Suomen sotilaat joutuvat sotimaan vastoin tahtoaan. EU/Naton maana Suomen on noudatettava jäsenmaiden velvollisuuksia. Lisäksi Natoon liittymisen jälkeen USA rakentaa Suomeen sotilastukikohtia, jolloin se pystyy kontrolloimaan Suomea sotilaallisesti. Olen sitä mieltä, että Nato ei tarjoa Suomelle suojaa Venäjää vastaan. Päinvastoin se lisää turvattomuutta. Vaikka Venäjä ei hyökkäisi Suomeen, Nato maana Suomi joutuu kansainvälisiin konflikteihin sekä poliittisesti että sotilaallisesti.
Suomi on pieni maa, joten meidän on pidettävä hyvät suhteet naapurien ja isojen maiden kanssa, myös USA:n. Paras asenne Suomelle on pysyä neutraalina, kuten Sveitsi. Meidän on syytä edistää omaa etua ja olla poliittisesti itsenäisiä.
16.11.2012
Kunnallisvaalien jälkeen olen edelleenkin sama ihminen ja elän tavallisen ihmisen elämää. Vaikka kiinnitän paljon huomiota Suomen politiikkaan, en kuitenkaan kutsu itseäni vielä poliitikoksi. Silti tänään minut tunnisti ja pysäytti iäkäs suomalainen mies, joka kertoi minulle huolensa Suomen tulevaisuudesta. Kyseinen mies on tehnyt tunnollisesti töitä koko elämänsä, mutta sai potkut YT-neuvottelujen seurauksena, eikä ole löytänyt uutta työpaikkaa. Hänen elämäntilanteensa muuttui sen jälkeen radikaalisti, ja miehen vointi on selvästikin kärsinyt muutoksesta. Samassa tilanteessa olisin itse todella masentunut, mutta tämän miehen silmistä pursui vain positiivisuutta. Kun palkkatyötä ei ole löytynyt, hän käyttää aikansa muiden auttamiseen esimerkiksi siivoamalla vapaaehtoisesti roskia Helsingissä. Mielestäni tämä on aitoa isänmaallisuutta: pienet hyvät teot, jotka eivät vaadi vastapalvelua ja jotka tulevat sydämestä, jättävät parhaat jäljet yhteiskuntaan. Suomi tunnetaan hyvinvointivaltiona, mutta Suomessa on korkea itsemurhariski. Masennus- ja ahdistusoireet vaivaavat monia suomalaisia. Lisäksi nuorison syrjäytymisen ongelmaa pahentaa koulukiusaus, mielenterveysongelmat ja oppimisvaikeudet. Siksi tarvitaan muutosta. Keskustelumme sai minut ymmärtämään, että pystyn vaikuttamaan, ja politiikan tuoma valta on kova vastuu. Tänään olen hyvinkin onnellinen, koska näen toivoa. Sankarit löytyvät tavallisten ihmisten keskuudesta.
25.10.2012
Uskon vahvaan talouteen. Suuntaan katseeni myös maailmalle. Suomen on oltava kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla ja pyrkiä talousjätiksi. Meidän on merkittävästi kasvatettava vaikutusvaltaamme maailmanpolitiikan neuvottelupöydillä. Valitettavasti nykyisen hallituksen kauniiden puheiden takana Suomen kansa on vain kärsinyt 1) lisääntyvästä valtion velasta, 2) lisääntyvästä työttömyydestä ja 3) hintojen noususta (mm. ruuan hinnat ja asunnon vuokrahinnat). Arvonlisäveron nostaminen ratkaisumallina vaikeuttaa jokaisen Suomessa asuvan ihmisen elämää. Finanssikriisi jatkuu, mutta se ei ole tekosyy olla hoitamatta kotimaan taloutta kuntoon. Riippumatta siitä, kenen kanssa solmimme taloussuhteita, yhteistyön on tuotava Suomen taloudelle mitattavia tuottoa ja hyötyä. Erityisesti ulkomaan vientimarkkinat (mm. Kiina, Venäjä ja Saksa) ovat Suomelle kultaisia. Helsinki on tehtävä investoinneille houkuttelevammaksi. Voimavaramme ovat mm. korkeasti koulutetut työntekijät, metsä- ja metalliteollisuus, elektroniikka ja IT-teknologia, sekä turismi. On jo aika tähdätä alle prosentin vuosittaista talouskasvua korkeammalle. Kaikki on kiinni hallituksen linjasta, verotuksesta ja ulkomaanpolitiikasta.
11.10.2012
Kristillisessä kirkossa on paljon arvokkaita perinteitä ja hyviä elämänfilosofioita. Se kannustaa ihmisiä tasapainoiseen ja hyvinvoivaan elämään. Uskonto antaa myös ihmisille toivoa tulevaisuuteen ja sisäistä tyyneyttä. Kristilliset kirkot ovat osa Helsingin kaupungin kulttuuria ja historiaa. Mielestäni koulujen uskonnonopetuksen nykyinen malli on toimiva. Ei-uskovaisille on tarjottava vaihtoehtoja, koska uskonvapaus kuuluu yksilön oikeuksiin. En aio tuomita ketään uskonnon perusteella, vaan mielestäni jokaisella on oikeus omaan uskontoon, mikä tahansa se onkin. Toisaalta mikään uskonto ei saa mennä muiden uskontojen päälle niin että uskonnon perusteella käyttäydytään esim. vihamielisesti muita kohtaan. Ateismi on elämänfilosofia, joten sekin on tavallaan uskonto.
3.10.2012
On tullut paljon spekulaatiota siitä, miksi olen Perussuomalaisten jäsen. Arvot, kuten rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo sekä työn ja yrittämisen kunnioittaminen ovat ne samat arvot, mitä itsekin yritän ajaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet teräviä kannanottoja. Vaikka en ole kaikista puolueen linjoista samaa mieltä, arvostan sitä, että asioita voidaan puhua auki.